Verkkokauppa opinnot
Opintojen toiset lähipäivät kuluivat verkkokaupan parissa HaagaHeliassa. Päivät olivat täynnä mielenkiintoisia aiheita ja keskustelua. Tutustuttiin niin verkkokaupan aakkosiin kuin tilastoihin ja lainsäädäntöön. Myös verkkokaupan perustamisen hinta ja kannattavuus kuuluivat päivien sisältöön. Lisäksi puhuimme käyttöjärjestelmistä ja niiden tuomista haasteista etenkin majoitusliikkeiden verkkokaupan perustamiseen. Oli mielenkiintoisia havaintoja, runsaasti käytännön esimerkkejä ja hyvin, hyvin paljon hyödyllistä tietoa, mitä voi hyväksikäyttää alan verkkopalveluja suunniteltaessa.
Ruokaverkkokaupat
Ensimmäinen opintotehtävä koskee verkkokaupan merkitystä pk-yrityksille Suomessa ja elinkeinoelämälle Suomessa. Millaisia muutoksia kasvavat verkkokauppa toiminnot tuovat eri toimijoille ? Kuka voi voittaa ja kuka hävitä? Valitsin tehtävän aiheeksi omasta alastani poiketen ruokaverkkokaupat Suomessa. Ensinnäkin siksi, että niistä on ulkomailta kokemuksia ja siksi, että ne ovat hyvin ajankohtainen verkkokauppabisneksen ala Suomessa.
Suomessa ollaan ruokaverkkokaupassa vielä lähtökuopissa. Muutamia toimijoita löytyy, isoimpina alan toimijoina ovat Ruoka.net, Kesko sekä Prisman Foodie.fm. Toiminta on kuitenkin hämmästyttävän pientä jos verrataan Euroopassa toimiviin ruoan verkkokauppoihin tai jos ajatellaan kuinka paljon verkosta ostaminen monien muiden tuotteiden osalta on viimevuosina kasvanut. Tilastoista nähdään, että verkko-ostaminen on kasvanut myös elintarvikkeiden puolella mutta osuus koko verkkokaupasta on vain 0,8%.
Elintarvikkeiden verkkokauppa on haasteellisempaa kuin kulutustavaroiden sillä kylmäketjun katkeamattomuus kuljetuksissa on tärkeää ja sitä kautta kuljetusten logistiikka monimutkaisempaa sekä kustannukset isompia. Ruoan katteiden pienuus myös säätelee käytettävien resurssien määrää ja kaupankäynnin yhtä olleellisinta tekijää - hinnoittelua. Lisäksi tuoretuotteissa asiakas haluaa itse valita ostamansa tuotteen; tomaatin tai lihan ulkonäon ja koostumuksen perusteella. Palautusoikeus ei sido ruokamyyntiä ellei tuotteessa ole selkeästi määriteltävää vikaa.
Historiaa
Hieman historiaa. Suomen ensimmäinen varsinainen ruokaverkkokauppa PKO-Kotiostopalvelu perustettiin vuonna 1997 S-ryhmän toimesta Joensuussa. Tavoitteena oli silloin aloitetun kokeilun kautta laajentaa toimintaa myös muualle Suomeen. S-ryhmän kokeilut jatkui muutamia vuosia ja varmaan pisimmälle viety kokeilu oli Espoon Olarissa, missä S-box kokeiluun osallistui 50 kotitaloutta. Kokeilussa kotitalouksille toimitettiin pihalle verkkokaupan vastaanottolaatikko, kookas kylmälaite, joka mahdollisti toimitusten vastaanoton mihin aikaan päivästä tahansa.
S-ryhmän kokeilu päättyi kuitenkin aivan eri tavoin kuin oli suunniteltu, eikä ruokaverkkokaupan liitoa alalle tätä kautta syntynyt. Taloussanomien uutiset vuonna 2002 kertoo verkkokaupan kaatumisen syynä olleen ennenkaikkea logistiset ongelmat. Ruokakauppoja ei ole suunniteltu verkkokaupan logistiikkaa palveleviksi keräilypisteiksi. Lisäksi keräilyyn vaatii kallista henkilökuntaa. Suomessa kalliit henkilöstökulut asettavat isoja ongelmia toimivan ja kustannustehokkaan logistiikan luomiseksi ruokaverkkokaupalle. Vuonna 2010 S-ryhmä teki yhteistyösopimuksen Foodie.fm: kanssa. Yhteistyö alkoi ehkä hieman eri tarkoitusperistä kuin ruokaverkkokaupasta mutta tänä päivänä se näyttäytyy mielestäni vahvasti Suomen potentiaalisimpana ruokaverkkokaupan menestysliittona.
Keskon verkkokaupan kehittelyllä on hieman lyhyempi historia. Ruoholahden K-Marketissa aloitettu kokeilu on ensimmäisiä verkkokaupan kehittelyn muotoja ja viime vuonna myös City-Market sai oman verkkokauppa osionsa.
Ruoka-net on jo yli 15 vuoden ajan toiminut ruokaverkkokauppa Suomessa. Heidän toimintansa perustuu yhteistyöhön Wihuri pikatukkumyymälä Vantaan kanssa. Keräily tapahtuu pikatukkumyymälässä ja toimituksen hoitaa Itella. Toiminta ulottuu koko Suomeen pois lukien Lapin ja Saaristo alueet. Ruoka.net ei ole kuitenkaan onnistunut todella valtaamaan alaa tai luomaan tarpeeksi kilpailua, jotta uusia toimijoita olisi alalle tullut.
Mihin suuntaan mennään?
Verkko-ostaminen on jatkuvassa kasvussa ja tulee varmasti valtaamaan jollain tavalla ruokabisneksen myös Suomessa. Verkkokauppa.com on tiettävästi aloittanut suunnitelmat ruokaverkkokaupan alalla. Taloussanomat kertoi viime kuussa Verkkokauppa.com:n kasvavasta kiinnostuksesta ruokabisnekseen. Verkkokauppa.com voi olla hyvin potentiaalinen kilpailija alalla koska sillä on jo valmiiksi hyvin suuri tietotaito verkkokaupan logistiikasta, mikä selkeästi on tällä hetkellä ollut isoimpia haasteita alan toimijoille. Ruokapuolelle laajentaminen tuo kuitenkin omat haasteensa. Nähtäväksi jää tuleeko Verkkokaupasta.com:sta ruokapuolelle se odotettu sysäys mikä laittaa myös isompien toimijoiden kuten S-ryhmän pyörät pyörimään täydelle teholle. Hyvät valmiudet on ainakin S-ryhmän puolella jo olemassa mutta puuttuuko vielä halu ja tahto siirtyä verkkopuolelle? Odotellaanko niin sanotusti tilannetta milloin on pakko siirtyä myös verkkokauppa toimijoiksi kun kilpailu siihen ajaa? Onko nyt liian hyvä olla, nähdään verkkokauppa enemmän pakkona kuin tilaisuutena ja mahdollisuutena?
Miksi niin vaikeaa Suomessa?
Suomi on haasteellinen ympäristö verkkokauppiaalle. Ruokaverkkokaupan historiakin osoittaa, ettei Suomeen toimivan ruokaverkkokaupan luominen ole kovin helppoa. Lainsäädäntö, pitkät välimatkat, henkilöstökulujen kalleus ja volyymien pienuus asettavat juuri verkkokaupalle haasteellisen asetelman verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja Ranskaan.
Ranskassa toimii ruokapuolella suurena verkkokauppana Auchan Drive. Auchan on vähittaiskauppaketju, joka voisi vastata esimerkiksi Prismoja Suomessa. Heillä useampia verkkokauppamuotoja ja Auchan Drive perustuu autokaista ajatteluun. Asiakkaat tilaavat tuotteet sähköisesti vaikka aplikaation avulla puhelimella ja valitsevat hakuajan vapaana olevista puolen tunnin aikajaksoista. Verkkokauppa ei perustu kuljetukseen vaan tilaukset haetaan itse autokaistalta. Markettien yhteyteen on rakennettu keräilupisteet, joissa on suurin osa tuotteista, erilliset työntekijät ja kulkuyhteys. Asiakas ajaa autokaistalle, maksaa tai kuittaa tilauksen auton vieressä seisovaan maksulaitteeseen ja peruuttaa oikealle kaistalle, jotta työntekijät voivat ladata ostokset peräkonttiin. Tavarat voi halutessa tarkastaa ja palauttaa.Onko Suomessa, missä välimatkat ovat pitkiä ja kuljetusten logistiikka haastavaa ja kallista, parempi keskittyä muihin verkkokauppapalvelun muotoihin? Ruokaverkkokauppa pääkaupunkiseudulla, missä on mahdollista kulkea paljon julkisilla eikä omaa autoa ole, kuljetuksineen voi toimia mutta muissa Suomen kaupungeissa voisi olla tilausta vaikka autokaista ajattelulle. Etenkin perheet, jotka ovat varmasti suurimpia isojen markettien asiakasryhmiä, varmasti ilahtuisivat tämän tyyppisestä palvelusta kiireisen arjen keskellä. Kyllä kivijalkakaupan asema edelleen varmasti säilyisi vahvana. Etenkin viikonloppuisin, kun on enemmän aikaa fiilistellä. Voisi keskiostoksen määräkin kasvaa kun voi ajan kanssa käydä kaupassa eikä aina vain kiireessä sujahtaa kaupan läpi. Tai kun verkossa voi ostaa rauhallisessa ympäristössä, selata tarjouksia ( tämä valikko pitää verkkokaupasta ehdottomasti löytyä jo etusivulta) ja klikkailla tuotteita ostoskoriin, ilman, että niitä tarvitsee enää lappaa kassalle tai kantaa autoon. Itse tulee joskus laskettua ostosten määrää sillä, että ne on vielä helposti siirrettävissä autoon tai kannettavissa kotiin, kuinkahan moni muu rajoittaa tällä ei niin pakollisten ostosten määrää?
Ja mitä kauppiaat saavuttaa? Ainakin uskollisia asiakkaita. Kun yhden kaupan verkkokauppapalvelun kerran opettelee ja siitä pitää, ei sitä kovin helposti lähdetä vaihtamaan. Nyt oman ruokakaupan vaihtaminen on kuitenkin suhteellisen helppoa. Lisäksi pysytään mukana muuttuvassa maailmassa, missä tulevat asiakkaat ovat mitä enemmissä määrin verkkokansaa ja tottuneet verkossa olevaan palveluun. Kustannuksia verkkokauppa tavallisille ruokakauppiaille lisää aluksi merkittävästi. Verkkopalvelu/kauppa luo kuitenkin myös monia mahdollisuuksia. Logistiikkaa pitää vielä kehittää mutta varmasti sekin toimivaksi saataisiin. Kyllähän pienet luomukauppiaatkin ovat osanneet kehittää toimivia ruokaverkkokauppoja. Kun verkkokauppa olisi hyvin toiminnassa se vapauttaisi myös resursseja itse kaupan puolelta verkkopalvelun puolelle. Esimerkiksi kassojen tarve voisi vähentyä, samoin kuin hyllyjen täyttäminen kaupan puolella.Verkkokaupassa myynti voisi taas mahdollistaa isompien yksiköiden myynnin kerralla kun tuotteet tulevat suoraan kotiovelle tai vaikka sinne autonperään.
Jos ruokaverkkokaupat yleistyisi mitä se tarkoittaisi juuri jalansijaa saavuttaville pienille elintarvikekauppiaille, jotka esimerkiksi kauppaavat luomua ja lähialueen tuotteita. Kuolisivatko ne pois ennen kuin pääsisivät kunnolla alkuun vai olisiko verkkokauppa heillekin mahdollisuus? Pieniä ruokaverkkokauppa toimijoita ovat esimerkiksi Kotitila ja Viskaalinkauppa. Voisivatko myös heidän palvelunsa saada lisää asiakkaita kun ruokaverkkokauppaa alettaisiin markkinoida ja tuoda tutuksi meille suomalaisille? Viskaalin Kaupalla on myös pieniä kivijalkamyymälöitä, kestävätkö ne kilpailussa? Kyllä, uskon vakaasti, että ruokaverkkokauppa toimisi myös Suomessa kun se osataan oikein järjestää, ajatella ja ennenkaikkea markkinoida. Pienet toimijat myyvät kotimaisuudella ja luomulla, heidän asemaansa muiden ruokaverkkokauppojen tulo voisi vain vahvistaa. Kun on tehnyt isommat ruoka-ostokset ruokaverkkokaupassa, noutaen ne itse autokaistalta tai tilaamalla kotikuljetuksen, voisi aikaa jäädä niiden lähiruokien ja luomulihan hankkimiseen enemmän.
Myös markkinoinnin muuttuminen sähköiseksi ruokakaupan alalla vaatii vielä paljon työtä. Kenellepä ei tulisi edelleen viikottain jonkin lähellä sijaitsevan ruokakaupan mainoksia postiluukusta. Ruokakaupat jos ketkä hyötyisivät markkinoinnin sähköistämisestä. Elintarvikkeiden säilyvyyden vuoksi sähköinen markkinointi mahdollistaisi nopeankin reagoinnin markkinointitoimenpiteissä ja sitä kautta tehokkaampaa myynninohjausta. Tähänkin tarvitaan niin alan toimijoiden kuin asiakkaiden ajattelutapojen muutosta. Muutokseen päästään taitavalla markkinoinnilla ja tarjoamalla laadukasta, asiakkaalle lisäarvoa tuovaa palvelua.
Ole siellä missä asiakaskin !
Markkinoinnissa ja myynnissä on olemassa sanonta, että onnistuakseen "pitää olla siellä missä asiakaskin on". Ja tulevaisuudessa myös ruokakaupan asiakas on taatusti verkossa. Tällä hetkellä alaa on varmasti jarruttanut kauppiaiden haluttomuus, kilpailun puute ja logistiikan hankaluus sekä tietynasteinen tyytyväisyys nykyiseen tilaan. Verkkokauppa on kuitenkin tullut varmasti jäädäkseen mille tahansa toimialalle. Viime vuonna verkko-ostaminen kasvoi Suomessa 9% vaikka taloudentilanne ei hirveän nousuvoittoinen olekaan. Nyt kun Verkkokauppa.com on lähdössä ruokakentälle mukaan, tuleeko ruokaverkkokauppa yleistymään ja sitä kautta mullistamaan meidän tavallista arkea? Tai mitä tekee tulevaisuudessa LIDL, joka on noussut erittäin suureksi toimijaksi Suomessa. LIDLin suosio perustuu pitkälti hintaan mutta muita tekijöitä ovat varmasti tuotteet ja asioinnin nopeus. Voisiko esimerkiksi Osuuskauppa vastata kilpailuun LIDLiä vastaan verkkopalveluilla, isommilla tuote-erillä( edullisuus) ja ostoprosessin nopeuttamisella ?
Toivon todella, että saamme piankin tulevaisuudessa käyttää ainakin foodie.fm palvelua tai jonkin muun verkossa olevan ruokakauppiaan palveluita täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin.
Tähän artikkeliin käytin paljon hyviä verkosta löytyviä kirjoituksia, uutisia aiheesta sekä tilastoja. Tässä parhaimmat linkit ja lähteet.
www.verkkokauppakirja.fi/
digitalistnetwork.com
www.digitoday.fi/verkkokauppacom-suunnittelee-laajentumista-ruokakauppaan
Kauppalehti/Alepan keräilypisteen rakentaminen
TNS-Tilastot
www.itviikko.fi/ruoan-verkkokauppa-keraa-kiinnostusta-mutta-hedelmat-epailyttavat
www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/is-lapsiperheet-nyt-lidlin-suurin-asiakasryhma
www.instoretrends.com/auchan/
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti